Seniorikoiran terveyden seuranta – mitä iän myötä kannattaa tarkkailla?
Ikääntyvän koiran voinnin muutokset kannattaa ottaa puheeksi ajoissa. Seuraa liikkumista, painoa, syömistä ja käyttäytymistä sekä sovi tutkimukset yksilöllisesti.
Tässä artikkelissa
Vähittäinen muutos ansaitsee yhtä lailla huomiota
Vanhenevan koiran muutokseen voi tottua huomaamatta: lenkki lyhenee, leikki vähenee tai aamulla liikkeelle lähteminen hidastuu. Hyödyllinen lähtökohta on kysyä, miten tämän päivän arki eroaa koiran aiemmasta arjesta.
Seniorikoiran hoito koostuu yleisterveyden lisäksi muun muassa kivun, ravitsemuksen, suun terveyden ja käyttäytymisen arvioinnista. Tavoitteena on säilyttää koiralle merkitykselliset ja mieluisat tekemiset mahdollisimman hyvin. AAHA:n senioriohje.
Seuraa painon lisäksi lihaksia ja syömistä
Selittämätön painon muutos tarvitsee arvion. Myös lihasten väheneminen on tärkeä havainto: koira voi menettää lihasmassaa ilman suurta muutosta vaa'an lukemassa. Vastaanotolla voidaan arvioida erikseen rasvakudosta kuvaavaa kuntoluokkaa ja lihaskuntoa.
Kirjaa ruoan ja herkkujen määrät sekä mahdolliset nielemisen, pureskelun tai vatsan toiminnan muutokset. Ruokavaliota ei kannata muuttaa pelkän seniori-nimikkeen perusteella, vaan sen sopivuus arvioidaan koiran voinnin, sairauksien ja ravitsemustarpeiden mukaan. AAHA:n ravitsemusriskien arvio.
Suun kipu voi näkyä ruokailun muutoksena
Pahanhajuinen hengitys, kuolaaminen tai vaikeus pureskella kannattaa tutkia. Hammashoitotarve ei selviä verikokeesta. Suun perusteellinen tutkimus ja hammasröntgen vaativat nukutuksen, jonka suunnittelu tehdään yksilöllisesti.
Kysy myös kotihoidosta: hampaiden harjaus on tehokas tapa ehkäistä plakin kertymistä, mutta jo syntynyttä hammassairautta se ei yksin hoida. Cornellin hammasterveysopas.
Uudet käytösmuutokset kannattaa selvittää
Yöllinen vaeltelu, sisäsiisteyden heikkeneminen, eksyminen tutussa paikassa tai muuttunut suhtautuminen ihmisiin voivat liittyä kognitiiviseen toimintahäiriöön. Samankaltaisia muutoksia voivat kuitenkin aiheuttaa esimerkiksi kipu, aistien heikkeneminen tai muu sairaus.
Kerro eläinlääkärille konkreettinen esimerkki ja muutoksen alkamisajankohta. Tutkimuksiin voi kuulua kliinisen arvion lisäksi veri- ja virtsakokeita muiden syiden selvittämiseksi. Kognitiivista toimintahäiriötä ei todeta yhdestä veriarvosta. Cornellin opas käytöksen muutoksiin.
Mitä verikokeilla ja virtsatutkimuksella seurataan?
AAHA:n seniorisuosituksessa verenkuvaa, veren kemiallisia arvoja ja virtsaa suositellaan arvioitavaksi 6–12 kuukauden välein. Tämä on keskustelun lähtökohta, ei kaikille koirille automaattisesti sama tutkimuspaketti. Eläinlääkäri sovittaa tutkimukset ja aikataulun koiran tilanteeseen.
Kuvantamista ja muita kohdennettuja tutkimuksia käytetään, kun oireet tai löydökset antavat niihin aiheen. AAHA:n tutkimussuositus.
Pyydä tuloksista selitys, joka vastaa kolmeen kysymykseen: mitä löytyi, muuttaako se toimintaa nyt ja milloin tulokseen palataan. Säilytä aiemmat laboratoriovastaukset vertailua varten.
Tee vastaanotolle lyhyt arjen muistilista
Valitse muutama koirallesi tuttu tilanne ja kirjaa, miten ne sujuvat:
- Aamulla nouseminen ja tavallinen kävelylenkki.
- Ruoan syöminen ja veden kulutus.
- Yöuni ja sisäsiisteys.
- Mieluisa leikki tai muu yhteinen tekeminen.
Ota mukaan lääkityslista ja aiemmat tutkimustulokset. Lyhyt video poikkeavasta liikkumisesta tai käytöksestä voi tehdä havaintosi helpommin ymmärrettäväksi.
Sovi käynnin lopuksi seuraava arvio ja ohjeet tilanteisiin, joissa vointi muuttuu. Uutta selvää oiretta ei tarvitse odottaa suunniteltuun vuosikontrolliin asti.